”Missä ovat kaikki nuo loistavat kaupungit”, valitti piispa Quodvultdeus, kun germaanit vuonna 429 jKr. valloittivat ja hävittivät Pohjois-Afrikkaa. Valitus ei ollut turha, sillä Pohjois- Afrikka oli mahtavan Rooman imperiumin ydinaluetta, jossa tuotettiin suunnattomat määrät viljaa, oliiviöljyä ja keramiikkaa myös Rooman tarpeisiin.

Ari Saastamoinen on antiikin tutkija ja perehtynyt roomalaisen Afrikan historiaan. Hän tutustuttaa kaupunkien syntyyn, afrikkalaisten elämänkaareen, yhteiskuntaan ja sen hallintoon, talouselämään, uskontoon, työhön ja vapaa-aikaan ja lopuksi kaupunkien kukistumiseen.

Pohjois-Afrikka oli monella tapaa ainutlaatuinen: ensimmäinen provinsiaalinen keisari oli afrikkalainen, ensimmäinen säilynyt romaani oli afrikkalaisen kirjoittama, roomalaisen taiteen hienot mosaiikit olivat peräisin Afrikasta, ja varhaisimmat kristilliset kirjailijat kirkkoisä Augustinusta myöten syntyivät siellä. Afrikka lopulta voitti loistossaan valloittajansa Rooman, mistä roomalaiset tunsivat kateutta.

Lukija saa mainion näkymän kaupunkien elämään, sillä mukana on runsaasti kuvia ja otteita kirjeistä, runoista, puheista, mosaiikeista, mainoksista, seinäkirjoituksista ja muista dokumenteista.

PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Gaudeamus 2009
300 s
9789524951241

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.