Adam Hart-Davis, suomennos Mervi Ovaska ja Sinikka Jauhiainen

Kaikki ajasta

Miten ihminen kokee ajan? Menneisyys on mennyt, tulevaisuus on vasta tulossa, ja nykyhetki on tarkkaan ottaen aivojemme laatima edellisen hetken tulkinta. Entä mitä aika on? Sen luulee tietävänsä, kunnes sen koettaa määritellä.

Muun muassa näihin paradokseihin johdattaa brittiläisen tiedetoimittajan Adam Hart-Davisin kirja, joka on erinomainen yleisjohdanto ajan eri puoliin. Kirja käsittelee perusteet ajan filosofiasta, fysiikasta ja biologiasta ja esittelee ajanlaskun ja ajanmittauksen historiaa muinaisista kivikehistä atomikelloihin.

Aika-avaruudesta innostuville suosittelen jatkolukemiseksi Robert Gerochin kirjaa Yleinen suhteellisuusteoria A:sta B:hen (Art House 2000). Fysiikan aikakäsitysten hankaluuksien pohdintaan suosittelen Tiina Hutun artikkelia Aika on harha (Tiede 8/2009).

Petri Riikonen, Tiede-lehden toimitussihteeri

Gummerus 2012
256 s
9789512088928

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.