Tietokirjailija Rita Carter jättää aivojen hoito-ohjeet muille, sen sijaan hän vie lukijansa huikaisevalle kiertoajelulle aivojen sisuksiin. Painotuore teos esittelee aivojen anatomiaa ja toimintaa satojen värikuvien avulla. Se kuvaa aisteja, liikettä, tunteita, kieltä, muistia, ajattelua ja tietoisuutta sekä ruotii mielen häiriöitä.

Muutamat kielelliset kömpelyydet unohtuvat valokuvien, mikroskooppikuvien, 3D-kuvien ja graafien tykityksessä. Kirjan mukana tulee myös englanninkielinen dvd, josta voi muun muassa katsella skannattuja aivoja viipale kerrallaan mistä suunnasta tahansa. Se sisältää myös havainnekuvia keskushermoston rakenteesta.

”Kato, ihan kuin sen Picasson maalaus”, totesi kymmenvuotiaani tutkaillessaan yhtä aivokuvista. Kelpo assosiaatio luonnon hienoimmasta taideteoksesta.

KIRSI HEIKKINEN
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Tiedelehden vakituinen avustaja.

Readme.fi 2010
256 s
9789522201881

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.