Intuitio vastaan harkinta

Ihmiset ovat aina osanneet erottaa tunteen ja järjen, ja myös käsite intuitio on välittömästi – intuitiivisesti – ymmärrettävä, vaikkei sen psykologisesta luonteesta mitään tietäisikään.

Kokeellinen psykologi Daniel Kahneman kokoaa nopeaa ja hidasta ajattelua koskevassa kirjassaan yhteen vuosikymmenien tutkimuksen ihmismielen kahdesta järjestelmästä. Järjestelmä 1 on nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen. Järjestelmä 2 on hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi.

Rationaalinen päätöksenteko edellyttää usein kykyä vetää henkeä ja kyseenalaistaa se, mitä järjestelmä 1 sanoo. Mutta toisaalta arjesta ei tulisi mitään, jos jokaista valintaa pitäisi harkita. Intuitiivinen päätöksenteko on säilynyt evoluutiossa, koska se useimmiten antaa riittävän oikean vastauksen ja antaa sen heti.

Kahden ajattelutavan teoriaa voi soveltaa tavattoman monella alalla tilastojen hahmottamisesta oman subjektiivisen hyvinvoinnin kokemukseen. Erityisen mielenkiintoisia ovat sovellukset taloustieteessä. Kahneman sai taloustieteen Nobel-palkinnon 2002 rahoitusteorian ja käyttäytymistieteiden näkökulmien yhdistämisestä.

Marko Hamilo

Terra Cognita 2012
571 s
978-952-5697-55-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.