Filosofiaa lähestytään usein sen historian kautta: johdatus alkaa Platonista ja Aristoteleesta, etenee Descartesiin ja päätyy Marxiin ja Wittgensteiniin. Ajattelun pikkujättiläinen lähestyy filosofiaa hieman nörtimmin, käsitteet edellä.

Johdonmukaisen ajattelun opas alkaa logiikasta: millainen päättely on pätevää.  Pikkujättiläinen ehtii koukata kaikenlaisissa filosofian kysymyksissä tieteellisestä päättelystä etiikan dilemmoihin. Filosofiaan tutustuva löytää peruskäsitteet induktiosta deduktioon ja dialektiikkaan. Pidemmälle edenneetkin saattavat löytää ennestään tuntemattomia filosofisia käsitteitä, sellaisia kuin intuitiopumput, naamioituneen miehen virhepäätelmä ja sarvekkaat dilemmat.

Pikkujättiläistä ei tarvitse lukea alusta loppuun. Sen voi lukea myös hakusana kerrallaan, vaikka lopusta alkuun.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2014

Ajattelun pikkujättiläinen. Julian Baggini ja Peter S. Fosl, suom. Tapani Kilpeläinen, niin & näin 2013. 364 s., 35 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.