Juutalaisvihan trendikäyrä ennen ja nyt

Juutalaisia on syrjitty ja vihattu koko sen 2 000 vuoden ajan, jonka he ovat eläneet pääasiassa muualla kuin Jumalan heille lupaamana pitämässään maassa. Tänä aikana juutalaisista on levitelty monenlaisia juttuja, heidät on eristetty omiin kaupunginosiinsa ja karkotettu suuresta osasta Euroopan maita.

Historioitsija Eero Kuparinen Turun yliopistosta esittelee erilaisia selitysmalleja juutalaisia kohtaan tunnetuille ennakkoluuloille: erilaisuus, hankala suhde kristinuskoon, Lutherin vaikutus, rotuopit.

Holokaustiin huipentuneet 1900-luvun juutalaisvainot saavat tietysti paljon sivutilaa, mutta ne näyttäytyvät myös pitkän ja voimakkaan historiallisen antisemitismin jatkumossa, joka ei suinkaan päättynyt Kolmannen valtakunnan tuhoon. Antisemitismi ei ole kadonnut mihinkään vaan elää yhä niin asenteiden kuin toiminnan tasolla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Lähi-idässäkin.

TUUKKA PERHONIEMI

Atena Kustannus 2008
427 s
9789517964944

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.