Anto Leikolan matkassa on jatkoa kirjoittajan 1987 ilmestyneelle kirjalle Matkalla. Tämän matkan Leikola aloittaa lapsuudestaan Töölössä ja loikkaa pian Keuruulle, Saimaalle ja Lappiin. Matka laajenee lopulta eri puolille Eurooppaa ja koukkaa kaukomaillekin.

Kirja ilmentää niin biologiaan kuin kulttuuriin perehtyneen ja runojakin julkaisseen Leikolan tiedollista monipuolisuutta ja tyylillistä taituruutta. Mukaansatempaavasti se kertoo, miten Saimaalta on löydetty kuudentuhannen vuoden ikäisiä käyttöastioiden kappaleita ja tuhatluvun eurooppalaisia kultarahoja. Uudella ajalla kauppayhteydet Eurooppaan avannut Saimaan vesireitti edusti globalisaatiota. Seutujen ja paikkojen kuvailussa biologiset ja geologiset havainnot kietoutuvat sulavasti yhteen kulttuurihistoriallisten, arkeologisten sekä tietysti omaelämäkerrallisten tapahtumien kanssa.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2014.

Anto Leikolan matkassa. Anto Leikola, Edico 2013. 156 s., 29 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.