Tommy Lundberg ja Ola Berggren

Ota mallia serkusta.

Haluaisitko työskennellä yrityksessä, jota johtaa apina? Apinajohtajan käsikirjan luettuasi et välttämättä pitäisi sitä huonona vaihtoehtona.

Tietokirjailijat ja yritysvalmentajat Tommy Lundberg ja Ola Berggren tarkastelevat apinajohtamista kädellisten tutkimuksen, evoluutiopsykologian, taloustieteen ja johtamisoppien valossa – unohtamatta tärkeintä eli Santino-nimisen uroksen johtaman simpanssilauman konkreettista havainnointia.

Apinoiden johtamistapa ja yhteiselämä ovat inhimillisempiä kuin ihmisten. Apinat ovat empaattisia, luottavat toisiinsa ja auttavat toisiaan, ja johtajan on joka hetki ansaittava asemansa. Toimintaa tukee se, että apinat kommunikoivat kehon kielellä ja elävät nykyhetkessä.

Sivilisaatio ei ole tehnyt ihmisille pelkästään hyvää: olemme vieraantuneet laumavaistoista, kehollisuudesta ja nykyhetkessä elämisestä. Meille tutut yletön ahneus, stressi ja kiire ovat apinoille vieraita.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Atena 2013
256 s
9789517968942

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.