Jokamiehen avaruuslentoja odotellessa

Tiedetoimittaja Jari Mäkinen on toteuttanut pitkäaikaisen unelmansa – ainakin melkein. Rakettikokeita kotitalonsa takapihalla väsäillyt pikkupoika haaveili aikansa ryhtymisestä avaruuslentäjäksi, mutta sitä hänestä ei koskaan tullut. Sen sijaan hän teki lapsuuden toiveammatistaan kirjan. Ja hyvän tekikin.

Avaruuslentäjän käsikirja on nimensä mukaan opas niille, jotka haaveilevat astronautin urasta ja haluavat tietää kaiken oleskelusta siellä jossain ylhäällä. Tämän lupauksen kirja täyttää ja vielä hieman enemmän.

Kirja toimii oivallisena pikakurssina avaruuslentämisen historiaan. Pitkä kaari 1960-luvun ensimmäisistä lentokokeiluista aina sukkuloiden viime vaiheisiin tulee kerrotuksi elävästi ja tarkasti. Ääneen pääsevät niin amerikkalaiset, venäläiset kuin kiinalaisetkin.

Parhaimmillaan käsikirja on kertoessaan astronauttien koulutuksesta ja arjesta, johon painottomuus ja puolentoista tunnin välein toistuva yön ja päivän vaihtelu tuovat oman pikantin lisänsä. Avaruudessa nukutaan koiran unta, ja sekin voi päättyä epämiellyttävästi, koska herätessä painottomuus saa helposti aikaan putoamisen tunteen. Seuraa säikähdys.

Tekstissä on vahva läsnäolon tuntu, joka syntyy Mäkisen haastattelemien avaruuslentäjien värikkäistä kertomuksista. Lukija voi kokea olevansa kärpäsenä avaruusaseman katossa, kun miehistö hoitelee normaaleja päivärutiineja ja intiimeimpiä askareita. Miten astronautit tekevät tarpeensa? Entä kuinka luonnistuu seksi painottomuudessa. Myös näihin kysymyksiin saadaan vastaus.

Kirjan erikoisuus on kaksipuolisuus. Sitä voi pitää kädessään kummin päin tahansa, sillä painottomuudessa ei tunneta suuntaa ylös- tai alaspäin. Pääosan muodostaa Avaruuslentäjän käsikirja, jonka nurjalle puolelle on sijoitettu Astronautiikan aakkoset, eräänlainen avaruuslentojen sanasto. Käsikirjaa lukiessa sanastoa ei juuri kaipaa, mutta jälkikäteen sitä on mukava selailla.

Kirja ei kuvilla juhli, mutta teksti on kauttaaltaan sujuvaa ja avautuu aloittelijallekin.

Teoksen piti alun perin ilmestyä jo kymmenen vuotta sitten, mutta kirjoittajan mukaan oli oikeastaan onni, että urakka viivästyi: avaruusturismi on nyt toden teolla alkamassa. Ensimmäiset kaupalliset lennot nähdään kenties jo 2012. Ennemmin tai myöhemmin suomalaisperheiden lomakohde voi olla Kanarian sijasta Kiertorata.

Jokamiehen lentoja odotellessa – odotuksesta tulee luultavasti kohtuullisen pitkä – maallikonkin on hyvä tutustua siihen, mitä tuleman pitää.

Jukka Ruukki

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry 2010
258 s
9789525329834