John Haldon (suom. Kaisa Sivenius, toim. Mika Hakkarainen)

Tuhatvuotinen valtakunta pähkinänkuoressa

Rooman valtakunnan perintö säilyi Bysantissa, Itä-Rooman keisarikunnassa, joka taisteli sisäisiä ristiriitoja ja turkkilaisekspansiota vastaan 1400-luvulle saakka. Suomalaiseen yleissivistykseen tuhatvuotisen valtakunnan asiat eivät ole kuuluneet, joten yhdysvaltalaisprofessori John Haldonin teos paikkaa suurta aukkoa.

Aluksi Haldon käy läpi Bysantin valtiollisen historian, josta aiheen laajuuden vuoksi tulee sotien, sisäisten riitojen ja hallitsijanimien luettelointia.

Kirjan toisessa osassa Itä- Roomaa käsitellään teemoittain.Niistä kiinnostavimmat, kuten liikenne- tai kansallisuusolot,  auttaisivat ymmärtämään vierasta maailmaa, mutta niitä kuvataan varsin kevyesti. Arkipäivästä tai sosiaalisista oloista kirjalla on niin ikään vähän sanottavaa. Tämä ei tarkoita, että Bysantin historia olisi huono kirja – se on historiaan perehtyneellekin lukijalle täynnä uutta tietoa.

Suomessa on perinteitä. Bysanttia ovat pitäneet näkyvillä niin Mika Waltari kuin Paavo Haavikko, ortodoksinen kirkkomme tai naapuruus ”Itä-Rooman perillisen”, Venäjän kanssa.

Haldon mainitsee esipuheessaan innokkaista suomalaisista tutkijoista – ehkä saamme piankin lukea perusteellista suomenkielistä Bysantin kulttuurihistoriaa.

Veli-Matti Huhta
Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja toimittaja.

Gaudeamus 2011
254 s
9789524950978

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.