Giacomo Casanova oli nuorena testosteronikimppu, joka huiteli kavereineen pitkin Venetsiaa, teki hölmöyksiä liukuhihnalta ja joutui pahoihinkin vaikeuksiin. Miehuusvuotensa hän matkusti ristiin rastiin Eurooppaa,
pyrki menestykseen ja rikkauteen millä keinolla milloinkin ja rakastui aina uudelleen ja uudelleen.

Vanhuudessaan suuri seikkailija joutui alistumaan toisten armoille ja kestämään nöyryytyksen toisensa jälkeen. Ankeutta hän pakeni muistelmiinsa. Tuloksena oli pikkutarkka omaelämäkerta Histoire de ma vie. Tämä teos on lumonnut kirjailija Hannu Mäkelän. Hän kulkee sen kanssa kirjoittajan jälkiä, käy läpi Casanova-tutkimusta ja kertoo kuuluisan naissankarin tarinan vielä kerran, sitä ääneen ihmetellen.

Mäkelää hämmästyttää, kuinka avoimesti Casanova kertoo myös paheksuttavat tekonsa. Hän onnistuu olemaan yhtä aikaa huijari ja rehellinen, moraaliton ja kunniallinen, naurettava hienostelija ja arvokas älykkö. Siis täysi ihminen.

Eräässä tärkeässä asiassa Casanova oli erityisen vilpitön. Hän näyttää rakastaneen kaikkia naisiaan täydestä sydämestään. Eikä jättänyt ketään tekstiviestillä vaan järjesti eronsakin niin, että exille jäi mahdollisimman hyvä mieli.

Mäkelä on rakentanut lukijoilleen sykähdyttävän madonreiän, josta pääsee kahdensadan vuoden taakse tarkastelemaan poikkeuksellista mutta suuruudessaan ja pienuudessaan yleispätevää ihmistä.

ANNIKKA MUTANEN

Tammi 2007
778 s
9789513138301

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.