Eläimillä ovat oikeudet vähissä. Ruokana, viihdyttäjinä, tieteellisissä kokeissa ja joskus jopa lemmikkeinä ne joutuvat viettämään ja päättämään päivänsä suorastaan keskitysleirimäisissä oloissa.

Kirja kertoo myös eläinten puolustajien historiaa. Paljon on saatu aikaan: eläinten tuntoisuus myönnetään ja suoranainen eläinrääkkäys on kielletty. Nykyisin suurin ongelma on miljardeja eläimiä sekä fyysisesti että henkisesti kaltoin kohteleva tehotuotanto.

Eläinten oikeudet tarjoaa myös käytännöllisiä neuvoja, jotka ulottuvat ravinnosta vaatteisiin ja muihin hyödykkeisiin. Usein on enemmän puute tiedosta kuin tahdosta.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2014

Eläinten oikeudet. Catharine Grant, Into 2013. 225 s., 18 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.