Suvi Viranta-Kovanen

Biologinen ajattelu hanskaan

Mainion itseopiskelusarjan uusin johdattaa moderniin biologiaan pätevästi ja innostavasti. Tekijänä onkin kokenut alan yleistajuistaja, paleontologi Suvi Viranta-Kovanen. Kulmakivet evoluutio ja geenit saavat arvoisensa painon, samoin eliökunnan nykyinen kolmijako bakteerit, arkit ja aitotumaiset.

Jännittäviä ovat esimerkiksi evoluution rajoitukset. Miksi isoimmat dinosaurukset kasvoivat niin paljon suuremmiksi kuin mitkään nisäkkäät? Dinosaurusten lintumaiset läpivirtauskeuhkot pystyivät pitämään ison kehon hyvässä hapessa paremmin kuin nisäkkäiden umpipussit, vastaa paleontologi.

Petri Riikonen

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 2010
133 s
9789525329865

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.