Syövän voi kestää

Syöpää sanotaan tautien kuninkaaksi, ja moni menehtyy siihen.

Syöpään liittyy myös paljon myyttejä ja ennakkoluuloja. Jo sana syöpä tuo mieleen kehossa asustavan demonin, joka syö uhrinsa hitaasti ja tuskallisesti. Myyttejä pönkittää, jos potilasta pidetään passiivisena kohteena ja lääkäriä kaikkitietävänä asiantuntijana. Eturauhassyöpää sairastava Hannu Talvio ja lääkäri Timo Joensuu havainnollistavat kirjallaan, että keskustelu ja yhteistyö lääkärin ja potilaan välillä hyödyttää molempia.

Kirjassa kuvataan eturauhassyövän vaiheet diagnoosista uusiutumiseen ja esitellään hoitomuotoja, jotka ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. Ajoissa havaittu syöpä saadaan usein parannettua, tai potilas pystyy ainakin viettämään normaalia elämää.

Kirja painottaa sekä syövän että potilaan yksilöllisyyttä. Hoidettavana ei ole vain sairaus vaan ihmisyksilö, jolla on oma taudinkuvansa ja ainutlaatuinen elämäntarinansa.

Kirja rohkaisee syöpää kammoavia kertomalla, kuinka monet sairastuneista ovat luopuneet turhuuksista ja oppineet arvostamaan todella tärkeitä asioita. Kiire ja menestymisen paine on hellittänyt, ihmissuhteet ovat saaneet syvyyttä ja itsensä  hyväksyminen on tuonut eheyttä elämään.

Pekka Wahlstedt
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Teos 2010
292 s
9789518512991

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.