Herman Lindqvist (suom. Päivi Kivelä)

Pyreneiden juurelta Pohjolan kruunupääksi

Kuningasperheen uutiset ovat tuoneet Ruotsille viime aikoina paljon julkisuutta. Siksi onkin kiintoisaa tutustua nykyisen kuningassuvun perustajaan Jean Bernadotteen, josta tuli kuningas Kaarle XIV Juhana 1818.

Teoksessa käydään läpi ranskalaisen Bernadotten elämän päävaiheet Ruotsin kuninkuuden alkupäiviin asti. Hänet kuvataan kyvykkäänä ja maineikkaana sotilas- ja siviilijohtajana, josta keisari Napoleonin liittolaisiksi pakotetut ruotsalaiset kiinnostuivat kruununperillisenä. Kuningas Bernadotte osallistui myös Napoleonin vastaiseen sotaan, joka jäikin toistaiseksi viimeiseksi Ruotsin käymäksi sodaksi.

Lindqvistillä on taito kirjoittaa hauskasti ja elävästi, lähdekritiikkiä unohtamatta. Bernadottesta piirtyy kuva lujana ja rohkeana miehenä, jolla oli taito ottaa hankalatkin tilanteet haltuunsa.

Aki Alanko

WSOY 2011
418 s
9789510352946

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.