Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojasta on tuoreen tiedebarometrin mukaan tullut Suomen Mr. Tiede, suuren yleisön parhaiten tuntema tutkija. Valtaoja on popularisoinut paitsi omaa alaansa myös muuta luonnontiedettä ja ottanut yli kymmenen vuoden ajan kolumneissaan kantaa yhteiskunnallisiinkin asioihin. Näistä kolumneista on nyt koottu parhaat kirjaksi.

Valtaoja on virkistävä poikkeus yleisintellektuellien joukossa: tyypillinen suomalainen älykköhän on poliittisesti kallellaan vasemmalle ja koulutukseltaan usein humanisti tai yhteiskuntatieteilijä. Valtaojakin on uskonnon  ja seksuaalisuuden kysymyksissä 60-lukulainen, mutta luonnontieteellisen koulutuksensa ansiosta hän pystyy pureutumaan myös huonosti perusteltuihin väitteisiin ydinvoiman tai geenimuuntelun vaarallisuudesta tai luomuruoan siunauksellisuudesta.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2014

Ensimmäinen koira kuussa. Kootut kolumnit. Esko Valtaoja, Ursa 2014. 480 s., 10 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.