Jaron Lanier (suom. Kimmo Pietiläinen)

Digiguru alistaisi verkon ihmiselle

Internetin tekniikka johdattelee ihmisiä konemaiseen ja persoonaa nakertavaan ilmaisuun. Tästä on huolissaan Jaron Lanier, joka on kehitellyt virtuaalitodellisuuden sovelluksia 1980-luvulta lähtien. Yleensä facebook-twitter-kiistely jää mutu-tasolle. Digiguru Lanier kuitenkin esittää, miten tekniset ratkaisut on tehty ja miten ne tasapäistävät ja latistavat kokemuksen, miten ohjelmistojen laskennallinen logiikka rajoittaa luovuutta ja kuinka verkon rakenne on seurausta varhaisten suunnittelijoiden päätöksistä.

Sen sijaan, että verkko kehittyisi tekniikan ja kaupallisuuden ehdoilla, Lanier kaipaa humanistista teknologiaa, joka alistaa koneen ihmisen ehtoihin.

Tuukka Perhoniemi
Kirjoittaja on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaario-ohjaaja.

Terra Cognita 2010
230 s

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.