Toim: Oksanen Markku, Launis Veikko, Sajama Seppo

Filosofit etsivät moraalia

Tiede haastoi etiikan 1900-luvulla. Hyvää ja pahaa ei kuitenkaan voi havaita ja mitata kuin mustaa ja valkoista. Nykymaailman riidat ja sodat johtuvat osaksi yhteensovittamattomista moraalikäsityksistä.

Myös filosofien näkemykset etiikasta ovat ristiriitaisia. Tästä kertoo kirja, johon on koottu 1900-luvun johtavien filosofien pohdintoja etiikasta.

Intuitionismin mukaan moraalia ei voi perustella mutta oikean ja väärän voi tajuta välittömästi intuition avulla. Emotivismi hylkää moraalin objektiivisuuden, moraali ilmaisee ainoastaan ihmisen tunteita. Relativismin mukaan moraali on suhteellista. Antropologit suosivat kulttuurirelativismia. Mutta onko oikein jättää esikoistyttö heitteille, niin kuin eskimot tekevät?

Monet nykyfilosofit ovat alkaneet etsiä vankempaa perustaa moraalille. Heidän mielestään moraalikäsitysten erilaisuus ei ole sama kuin niiden suhteellisuus.

Pekka Wahlstedt. Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Gaudeamus 2010
450 s
9789524951562

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.