Ylimielisyys kostautuu

Tietokirjailija Ari Turusen kuudes teos porautuu ihmisen ylimielisyyteen. Turunen rakentaa kantavan teeman ympärille historiallisen anekdoottipalapelin, kuten aiemmissa kirjoissaan.

Ylimielisyys osoittautuu hedelmälliseksi lähtökohdaksi, esimerkkejä löytyy aikakaudesta toiseen. Aleksanteri Suuri ja Napoleon pääsivät sotilaallisen neroutensa ansiosta nopeasti huipulle – ja mitä sitten tapahtui? Kumpikin korotti itsensä jumaltasolle ja lakkasi kuuntelemasta muiden mielipiteitä. Lopputuloksena oli sarja karmaisevia virheitä ja täydellinen romahdus.
Brittien usko omaan erinomaisuuteen maksoi Yhdysvaltojen ja Intian menettämisen. Talidomidi-lääkettä ei vedetty markkinoilta, koska tavallisen synnytyslääkärin varoituksiin ei luotettu.

Ylimielisyys voi nytkin hyvin.

Soneran riskinottoon perustuva maailmanvalloitus tuhraantui sokeaan uskoon omasta  erinomaisuudesta. Energiajätti Enironin johtaja Jeff Skilling oli häikäilemätön, ahne ja omasta mielestään aina oikeassa. Eniron romahti, ja Skillingille lätkäistiin 24 vuoden vankeustuomio. Islannin nuoret pankkileijonat ostivat Eurooppaa yli maan kansallisvarallisuuden. Nyt Islanti on konkurssissa.

Turunen ei sorru ylimielisyyteen tietokirjailijana. Viihdyttävän ja oivaltavan tarinoinnin takaa löytyy nöyrää puurtamista vaatinut 101-kohtainen lähdeluettelo.

Nyt jos koskaan lukijalla on mahdollisuus oppia aidosti historian virheistä.

Mika Remes
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Atena kustannus Oy 2010
195 s
9789517965996

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.