Kun muuta keinoa ei enää ole

Tutkimusten mukaan 77–83 prosenttia suomalaisista hyväksyisi eutanasian: kärsivän kuolevan potilaan elämän lopettamisen hänen omasta pyynnöstään. Lakia jarruttaa vain pieni mutta äänekäs ideologinen vähemmistö.

Ylilääkäri Juha Hänninen on johtanut saattohoitokotia lähes 20 vuotta ja kohdannut noin 6 000 kuolevaa ihmistä. Hän hyväksyisi eutanasialain. ”Olen myös valmis tarvittaessa toteuttamaan eutanasian. Ei se voi olla pahempaa kuin seurata vierestä suunnatonta elämän lopun kärsimystä.”

Uransa alussa Hänninen oli eri kannalla. Kirjoituskokoelma dokumentoi myös hänen muutostaan. ”Nyt vuonna 2012 huomaan ihmetteleväni, miksi olen ankarasti vastustanut eutanasiaa – –. Se ei ole perustunut mihinkään. Tai kenties hybrikseen, jonka mukaan ajattelen voivani auttaa kaikkia niillä keinoilla, jotka minulla on käytettävissäni.”

Petri Riikonen

Duodecim 2012
152 s
978-951-656-458-9

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.