Maltillisesti ihmisestä ja evoluutiosta

Kahden tieteenfilosofin kirjoittama opus on perusteellinen esitys, jonka tarkoituksena on kertoa, mitä merkitsee, että ihminen on evoluution tuote. Teos oikoo väärinkäsityksiä, joita on syntynyt niin evoluutioteorian liian innokkaasta tulkinnasta kuin sen ennakkoluuloisesta ohittamisesta.


Kirja kertaa, miten ihminen on kehittynyt apinasta, ja selvittää, millä tasolla evoluutioteoria selittää asioita. Se valottaa, mistä ja miksi on syntynyt kiistoja, kun evoluutioteorian oppeja on sisällytetty eri tieteisiin. Biologian lisäksi kirjassa myös pohditaan, mitä annettavaa evoluutioteorialla on ihmistieteille. Kaiken kattavaksi perustaksi teoriasta ei ole, mutta sen tarjoamaa näkökulmaa ei voi ohittaa.


TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri ja Ursan planetaarioesittelijä.

Gaudeamus 2009
442 s
9789524950435

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.