Paljon on tapahtunut sitten Darwinin

Evoluutio nyt! on suomalaisvoimin kirjoitettu läpileikkaus evoluutiotietämyksen historiasta ja nykyhetkestä. Mukana on yhdeksäntoista kirjoittajaa, muun muassa maailmalla arvostetuimpiin suomalaistutkijoihin lukeutuva Ilkka Hanski.


Kirjan avaa Anto Leikolan mukaansatempaava artikkeli Darwinin elämänvaiheista. Sen jälkeen lukija viedään evoluutiotutkimuksen maailmaan: miten teoria kehittyi Darwinin jälkeen, mistä tiedämme evoluution olevan tapahtunut tosiasia, miten luonnonvalinta toimii ja mitkä nykyään ovat tutkimuksen kuumat kysymykset.


Siinä missä totuus on tarua ihmeellisempää, evoluutiokin usein ylittää luomiskertomukset. Kirjassa on useita esimerkkejä siitä, miten luonnonvalinta on johtanut eläinten, kasvien ja mikrobien ominaisuuksien yhä pitemmälle menevään hienosäätöön. Kirjoittajien asiantuntevuus näkyy siinä, että kirja ei esittele vain evoluution tuotteita, vaan keskittyy mekanismeihin – eräänlaisiin luonnon peleihin – joiden seurauksena tämä ulkomuotojen ja kykyjen runsaus kehittyy jatkuvasti.


Esipuheen mukaan kirjan tarkoitus on tarjota ajantasaista evoluutiotietoa suurelle lukevalle yleisölle. Tähän nähden osa kirjan artikkeleista on tyyliltään melko oppikirjamaisia. Mutta jos lukija ei pelästy sellaisia väliotsikoita kuin ”Polyploidian ja hybridisaation rooli lajiutumisessa täsmentyy molekyylimenetelmien avulla”, kirja tarjoaa rautaisannoksen kiehtovaa tietoa siitä, miten maailma ympärillämme toimii.


HELENA TELKÄNRANTA


Kirjoittaja on tiedetoimittaja, tietokirjailija ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kirja-Aurora 2008
254 s
9789512936663

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.