Miellyttävä johdatus evoluutiobiologiaan

Eläinekologian professorin Mats Björklundin kirja vaikuttaa aluksi tylsältä. Jos kuitenkin saisin lukea vain yhden kirjan tutustuakseni evoluutioon, se olisi kärkisijoilla.


Kirjassa esitellään johdonmukaisesti ja trendeillä mässäilemättä evoluution kulmakivet muuntelu, luonnonvalinta ja perinnöllisyys. Ja niiden kautta avautuu kaikki, mitä teoriaan liittyy, kuten kysymys muuntelun yksiköistä, perimän ja ympäristön suhde tai ominaisuuksien kytkeytyminen toisiinsa.


Björklund selvittää, millaista käsitteistöä ja metaforia evoluutiosta puhuttaessa käytetään, sekä oikoo aiheeseen liittyviä väärinkäsityksiä. ”Itsekkäät geenit” eivät määrää käyttäytymistämme, eikä vahvin selviydy aina parhaiten.


Selkeyden lisäksi ansiokasta kirjassa on, että siinä kerrotaan Darwinin tärkeistä aikalaisista – Cuvierista, Lamarckista ja Wallacesta – sekä selvitetään, miten kilpailevat kehitysteoriat yksi toisensa jälkeen hylättiin 1900-luvun alussa.


TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Gaudeamus 2009
260 s
9789524950763

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.