Maailma vauvan silmin

Vaikka Filosofinen vauva nimensä mukaisesti kertoo lähinnä vauvoista ja pienistä lapsista, se kertoo myös aikuisuudesta. Ei pelkästään siksi, että lapsuudessa rakennetaan aikuisen mielen perusta, vaan kirjailija myös vertailee aikuisten ja lasten mielen toimintaa toisiinsa.

Vanhemmalle tekee hyvää saada välillä muistutus esimerkiksi siitä, kuinka aikuisesta turhanpäiväinen tai ärsyttävä asia voi olla hieno, elämyksellinen kokemus pienille lapsille. Kaksivuotiaan kannattaa kaataa maitopurkki pöydälle ja pestä maitolätäkössä varpaansa, sillä tutkimalla oppii ja voi ennustaa tulevaa. Pienen lapsen mielentilaa tavoittelee meditoiva aikuinen, ja siitä ehkä pääsee flow-tilassa toimiva nauttimaan hetken.

Jos vanhemmille tyypilliseen tapaan ihmettelet, mitä tuon lapsen päässä oikein liikkuu, tästä kirjasta on hyvä aloittaa vastauksen etsiminen.

Tiina Kaitaniemi. Kirjoittaja on evoluutiobiologi ja tietokirjailija.

Terra Cognita 2010
261 s
9789525697292

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.