Astu kvanttilaboratorioon

Kun liki puolet kvanttifysiikkaa popularisoivasta kirjasta on kirjoitettu keskustelun muotoon, voisi lukijaa alkaa haukotuttaa – ellei tekstistä silloinkin paistaisi kirjoittajan innostus ja asiantuntemus.

Wienin yliopiston kokeelliseen kvanttifysiikkaan erikoistunut professori Anton Zeilinger on juuri oikeanlainen henkilö avaamaan arjen ja kvanttimekaniikan yhteyksiä sekä selostamaan, miten hätkähdyttävät tutkimustulokset käytännössä syntyivät. Runsaan ja rönsyilevän kirjoitustyylin ja hieman hyppelehtivän rakenteen vuoksi kirja antaa eniten niille, jotka eivät uppoudu aiheeseen ensimmäistä kertaa.

Maria Korteila

Terra Cognita 2011
298 s
978-952-5697-47-6

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.