– Kuka ihmeen Galilei?
– Se on niinku tähtitieteen paavi!
– Mikä on paavi?
– Mitä tähtitiede on?
– Milloin päästään välkälle?


Nuorten koululaisten innostamisessa vuonna 2009 riittää opettajalla työtä.


Toista maata ovat esimerkiksi 2 600 vuoden takainen babylonialaisopiskelija Galilosor, joka ei saa tarpeekseen taivaan ihmeiden miettimisestä. Tai 1 500 vuoden takainen intialainen Galilala, jonka into oppimiseen voittaa kastittomuuden esteenkin.


Puhumattakaan itse Galileista, joka 400 vuotta sitten kumoaa silloisen maakeskeisen maailmankuvan. Tavataan sarjakuvassa myös Newton ja komeetasta kuuluisa Halley. Albumissa vieraillaan kaikkiaan kuudessa eri aikakaudessa, ja lukija uitetaan sujuvan viihdyttävästi eri maailmankuviin ja tieteenhistorian vaiheisiin.


Petri Riikonen

Ursa 2009
38 s
9789525329773

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.