Marko Riikonen

Oletko huomannut haloja?

Halot syntyvät, kun auringon- tai kuunvalo taittuu ja heijastuu ilmassa leijuvista pienistä jääkiteistä. Useimmiten nämä valoilmiöt ovat renkaita tai kaaria, toisinaan valopilareita tai värikkäitä läikkiä.

Jääkidepilvet ovat noin kymmenen kilometrin korkeudessa. Haloja havaitakseen ei siis tarvitse odottaa pakkaskelejä. Marko Riikonen, aktiivinen haloharrastaja, käy huolellisesti ja hienoin kuvin läpi kaikki tunnetut halotyypit. Halojen synty on sinänsä simppeliä perusoptiikkaa, mutta luonto ei likikään aina kasvata pilvikiteistä ideaalisia prismoja tai levyjä. Siksi upeimmat valonäytelmät jäävät innokkaimpien iloksi.

Halobongaukseen riittävät pelkät silmät. Kuperasta peilistä ja kamerasta on apua, Riikonen neuvoo, ja aloittelija pärjää kännykkäkameralla. Kuvista voi jälkikäteen tunnistaa haloja ja hioa silmäänsä vastaisen varalle.

Jos on tuuria ja taitoa, löytää ehkä uuden halon. Tässä lajissa suomalaisharrastajat ovat maailman kärkeä.

Tuula Koukku

Ursa 2011
168 s
9789525329896

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.