Tuijota lattiaa, pälyile seinille

Mistä kaikesta jäätkään paitsi, jos et hoksaa katsella rakennusten lattialaattoja tai seinäkiviä!

Kokeneen geologin silmä poimii pääkaupungin keskustasta komeita fossiileja, kiinnostavia kivilaatuja ja yllättäviä veistoskoristeita. Tutuiksi tulevat valkoisen kaupungin syvemmät sävyt, kuten tuon tuosta pilkahtava punainen graniitti Balmoral Red. Perinteikkäällä Senaatintorilla nähdään läheltä louhittuja lohkareita, uudella Kampin alueella esimerkiksi Turkista, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta rahdattuja eksoottisia pinnoitteita. Kohdalle sattuessa tutkaillaan myös kivirakentajien nolot mokat.

Kirja esittelee neljä katureittiä tekstein, kartoin ja valokuvin. Opastaja ei tästä parane: professori Martti Lehtinen on Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian museon vastikään eläköitynyt johtaja ja Helsingin kivikierrosten monivuotinen vetäjä.

PETRI RIIKONEN

Karttakeskus 2008
112 s
9789515931894

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.