Herra Darwinin kylässä kihisee

Thomas Davies, herra Darwinin puutarhuri on moderni, itsenäinen ihminen. Yksilö. Hän tekee viljelykokeita sähköllä ja hankkii jalkavaivaiselle pojalleen Lontoon suutarilta oikeanlaiset kengät uskomatta mihinkään mystiseen tautiin tai kiroukseen. Hän herättää naapurustossa pahennusta, kenties kateuttakin, koska hän ei näytä tarvitsevan muita eikä piittaa kyläläisten kihinöistä.

Ja kihinää kylässä riittää. Vaikka puhutaan niitä näitä, kaikki tietävät kaikista kaiken ja vähän enemmänkin. Kristina Carlson luo kylänsä tunkeutumalla asukkaiden mieleen. Hän tavoittaa upeasti ihmisten häilyvän ajattelun, joka lepattaa assosiaatiosta toiseen ja siitä viidenteen, ailahtaa arjen askareista satotoiveisiin ja naapurin kolotuksiin, sairauksista tulevan pelkoon, ahdistuksesta äkilliseen rukoukseen, joka on pikemmin magiikkaa.

Herra Darwin on puu, joka levittää valoa, puutarhuri Davies ajattelee.

Kyläläisten mielestä puutarhuri Davies taas on kuin kasvi väärässä penkissä. Hän luulee jopa ymmärtävänsä herra Darwinin kirjoituksia, jotka eivät tavallisiin seurakuntalaisiin vaikuta tuon taivaallista. Niitä ei tunneta mutta paheksutaan hieman – vain hieman, koska herra Darwin on arvostetttu julkkis.

Kirja pisti miettimään, kuinka paljon oikeastaan käytämme järkeä nytkään ja vaikuttaako tiede meihin sen voimakkaammin kuin 1800-luvun maalaisbritteihin. Onko ajattelumme yhtä epäloogista ja hyppelevää? Miksi asiat useimmiten sujahtavat kuin vesi hanhen selästä? Suojaako arkeen kiinnittyminen mieltä kohtalokkailta kysymyksiltä? Sekö pitää elossa?

TUULA KOUKKU

Otava 2009
176 s
9789511238812