Taidan heittää vekkarin roskakoriin. Pirinään herääminen on paitsi inhottavaa myös hengenvaarallista: se nykäisee stressihormonitasot tappiin. Hidas herääminen tuo helpotusta aamutoimien tahmeuteen. Aivojen
lennonjohto, otsalohko, on nimittäin täydessä vireessä ja verenkierrossa vasta vartin kuluttua.

Suomen ehkä nimekkäin unifysiologi Tarja Stenberg on tehnyt naisen työn. En muista vähään aikaan lukeneeni yhtä asiantuntevaa mutta samalla mukaansatempaavaa suomenkielistä tietokirjaa. Stenberg sekä päivittää uusimman unta koskevan tutkimustiedon että tarjoaa monia käytännön vinkkejä niille, jotka haluavat nukkua fiksummin.

Ainoa miinus menee kustantajalle, joka on haaskannut tuhannen taalan tilaisuuden. Läpyskämäisyys ja lattea ulkoasu eivät houkuttele, aiheesta ja kirjoittajasta olisi varmasti ollut enempään.

JUKKA RUUKKI

Edita Publishing 2007
118 s
9789513748395

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.