Mitä haluaisit ymmärtää matematiikasta, mutta et ole huomannut kysyä? Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston professori Steven Strogatz näyttää yksinkertaisin piirroksin, miksi puhutaan neliöön korottamisesta ja miten voimme varmasti tietää, että ympyrän säteen ja kehän suhde on ympyrän koosta riippumatta aina sama. Hän selittää myös, kuinka monella tavalla patjan voi kääntää ja miten Google osaa valita parhaat osumat.

Kirja tarjoaa valaistumisen hetkiä koulumatematiikan mekaanisesti opiskelleelle lukijalle. Eloisat tarinat ja innostunut ote ilahduttanevat myös valistunutta matematiikan ystävää.

Teoksen luvut ovat alun perin ilmestyneet New York Timesin nettikolumneina. Markus Hotakaisen käännös toimii huomaamattomasti - siis hyvin.

Annikka Mutanen, Tiede-lehden toimituspäällikkö

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2015

Ihana X. Matematiikan lumoa nollasta äärettömään. Steven Strogatz, suom. Markus Hotakainen, Art House 2014. 328 s., 35 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.