Matti Häyry

Saako ihmistä muunnella?

Tiede on kehittynyt jo niin pitkälle ohitse uskontojen, että se pystyy jumalan tavoin luomaan uutta elämää ja kohta jopa uuden ihmisen.

Yksi argumentti ihmisen suunnittelua ja muokkausta vastaan on ollut, että elämä on mysteeri, jota ei saa yrittää manipuloida ja hallita geeniteknologialla. Ihmisen suunnittelun ja muokkauksen puolustajat taas ovat viitanneet siihen, että myös geeniteknologian vastustajat hyväksyvät monet aikaisemmat tieteen kehityksen tuomat parannukset ja helpotukset. Miksi he eivät tervehtisi ilolla myös geeniteknologiaa silloin, kun sitä käytetään terveyden ja muiden hyvien asioiden edistämisessä.

Argumentteja niin puolesta kuin vastaan onkin esitetty pienen kirjahyllyn verran – eikä asia ole ratkennut. Tämä selviää filosofi Matti Häyryn kirjasta, jossa hän esittelee puolueettomasti punniten näitä argumentteja asettumatta itse kummallekaan puolelle.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Gaudeamus 2012
294 s
978-952-495-249-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.