Niemelä, Furman, Halkka, Hallanaro ja Sorvalia

Ensyklopedisesti ympäristöstä

Teknologia on kohottanut ihmisen luonnon yläpuolelle. Toisaalta se on lisännyt ja vahvistanut ihmisen ja luonnon välisiä sidoksia. Jopa rajaton virtuaaliavaruus on jalostettu luonnon aineksista.

Kirjaan on koottu ihmisen synnyttämät ympäristöongelmat lähiluonnon roskaamisesta ilmastonmuutokseen asti. Ongelmiin esitetään myös ratkaisuja. Ympäristönsuojelussa on keskitytty liikaa irrallisiin asioihin. Yhteen lajiin vaikuttaminen vaikuttaa koko ekosysteemiin. Esimerkiksi vesikirppu syö levän, katkarapu vesikirpun, kala katkaravun ja ihminen kalan.

Ympäristönsuojelussa tarvitaankin monentasoista vaikuttamista yksityisestä kuluttajasta kansalaisjärjestöihin, yrityksiin ja valtioiden väliseen politiikkaan asti. Tärkeintä on saada lapsena monipuolisia luontokokemuksia, koska ne vaikuttavat suhtautumiseen luontoon aikuisena.

Kirja auttaa niin lapsia kuin aikuisia ymmärtämään ongelmien laajuutta ja kytköksiä – ja vihdoinkin tekemään niille jotain.

Pekka Wahlstedt

Gaudeamus 2011
462 s
978-952-495-217-0

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.