Mieli ei löydy aivoista. Se on aivojen, kehon ja ympäristön vuorovaikutusverkosto.

Mieli ei sijaitse aivoissa. Koko kysymys mielen sijaintipaikasta on harhaanjohtava.” Näin ilmoittavat Ihmisen mieli -kirjan tekijät  jo johdannossa.

Yli sata eri tieteiden aloja edustavaa tutkijaa kokoontui 2007–2008 Helsingin yliopistossa Mieli-forumiin luennoimaan ja keskustelemaan ihmisen mielestä. Professori Riitta Harin johdolla psykiatrit, filosofit, taloustieteilijät, uskontotieteilijät, aivotutkijat, systeemiteoreetikot, farmakologit, informaatiotekniikan tutkijat ja neurobiologit valottivat mielen ongelmaa.

Hankkeen hedelmät ovat luettavissa nyt Gaudeamuksen julkaisemassa teoksessa.

Variksellakin on mieli

Teoksen keskeinen teesi on, ettei mieli ole pelkkää aivotoimintaa. Se kannattaa ymmärtää ennemminkin suhteina kuin yhtenä oliona. Mieli on aivojen, kehon, ulkomaailman ja muiden olentojen vuorovaikutusverkosto.

Tämä lähestymistapa mahdollistaa ajatuksen myös vastasyntyneen lapsen, eläimen tai jopa koneen mielestä. Kysymys ei kuulu, onko variksella mieli, vaan millainen mieli variksella on.

Neuromyytti hämää

Aivojen ylikorostaminen on johtanut niin sanottuihin neuromyytteihin. Usein toistettuja vääriä väitteitä ovat esimerkiksi: ihminen käyttää vain kymmenen prosenttia aivokapasiteetistaan, looginen ajattelu sijaitsee vasemmassa aivopuoliskossa ja klassinen musiikki parantaa älykkyyttä.

Ihmisen mielen lukeminen antaa eväät ymmärtää mieli laajana ongelmavyyhtenä.

Kirjoittajien viisas ratkaisu on ollut jättää mielen tarkempi määrittely sikseen ja kuvata sitä ryväksenä erilaisia toimintoja.

Teoksen yhdeksän tekijää ovat uskollisia Mieli-forumin monitieteiselle luonteelle. Kirjan johdannon, loppusanojen ja viiden varsinaisen luvun lomaan on liitetty 13 tiivistelmää eri tieteenalojen näkökulmista, esimerkiksi ”Aivojen rakenne ja toiminta”, ”Mieli ja aivot suomen kielessä”, ”Älykkyys ja sen testaaminen” ja ”Aivokuvantaminen”.

Pääluvut perehdyttävät lukijan ihmismielen kehitykseen, emoo­tioihin, tietoisuuden ja tiedostamattoman suhteeseen sekä mielen sairauksiin.
Tuloksena on tietopitoinen ja erinomaisen luettava kirjanen.

Sisältää kannanottoja

Oppikirjamaisuudestaan huolimatta teos sisältää jyrkkiäkin kannanottoja. Esimerkiksi älykkyysosamäärän käyttäminen ihmispopulaatioiden vertailun välineenä saa täyslaidallisen:

”On perusteetonta, epätieteellistä ja epäinhimillistä verrata erilaisia ihmisjoukkoja toisiinsa älykkyysosamäärän perusteella.”

Jyrki Alenius, vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2015

Ihmisen mieli. Riitta Hari ja kahdeksan muuta kirjoittajaa, Gaudeamus 2015. 205 s., 29 €.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13672
Liittynyt12.7.2010

Ihmisen mieli

Tää artikkeli on mun mielestä raikas muistutus siitä että ihminen on toimiva kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eli ei voida hoitaa sairauksiakaan hoitamalla tiettyä yhtä paikkaa vaan täytyy hoitaa koko ihmistä, sekä mieltä että ruumista. Voimakas ja oikealla tavalla ravitttu ruumis kestää vastoinkäymisiä ja voimaks mieli pystyy nostamaan raihnaista ruumistakin. Eli sekä mieli että ruumis on kytköksissä toisiinsa ja pystyvät vaikuttamaan toisiinsa ja paikkaamaan toistensa puutteita.
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

PSYbuse
Seuraa 
Viestejä1365
Liittynyt10.8.2010

Ihmisen mieli

Tuli mieleen nää kertomukset, joissa elinsiirtopotilas on siirteen mukana saanut luovuttajan ominaisuuksia mukanaan. Esimerkkinä korkeanpaikankammoinen, joka maksasiirteen jälkeen alkoi harrastamaan vuorikiipeilyä. Luovuttaja oli harrastanut ko. lajia...
Lue kommentti

Mielipiteeni voi muuttua, muttei se tosiasia, että olen oikeassa.
http://www.youtube.com/watch?v=1orMXD_Ijbs

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.