Tom Standage, suomennos Leena Teirioja

Maailma marssii vatsallaan.

Kun seuraavan kerran korkkaat tölkkihernekeiton, kiitä mielessäsi Napoleon Bonapartea. Hänen ansiostaan kehitettiin menetelmä, jolla ruoka saatiin säilymään pitkään. Säilykkeistä ja huippuunsa hiotusta muonituksesta tuli salainen ase, joka siivitti Ranskan suuriin voittoihin. Ruoka myös koitui Napoleonin armeijan kohtaloksi pitkällä Venäjän-retkellä 1812, kun joukot sortuivat nälän heikentäminä tauteihin.

Toimittaja Tom Standage tarinoi herkullisesti, kuinka monet ihmiskunnan imperiumit ovat nousseet ja lopulta sortuneet ruokaan. Edelleen se pyörittää maailmaa.

Standagen teksti kulkee sujuvasti, ja se on pilkottu teemoihin, jotka voi napsia haluamassaan järjestyksessä kuin suklaakonvehdit rasiasta. Kirjassa ei ole kuin yksi vika. Siinä on vain 267 sivua. Tätä karkkia olisi ahminut enemmänkin.

Jukka Ruukki, Tiede-lehden päätoimittaja

Into Kustannus 2013
267 s
978-952-264-190-8

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.