Miksi säätä ei voi ennustaa parhaimmillaankaan kuin parin viikon päähän? Siksi, että se on kaoottinen ilmiö. Onko näyttö ihmisen roolista ilmastonmuutoksen aiheuttajana vahvistunut vai heikentynyt viime vuosina? Vahvistunut.

Liki 500-sivuinen Ilmakehä, sää ja ilmasto vastaa suurin piirtein kaikkiin kysymyksiin, mitä vähän syvällisemminkin ilmakehän ilmiöistä kiinnostunut keksii kysyä. Kun monet meteorologiaa popularisoivat tekstit oikovat mutkia, tämä Ursan tiiliskivi vie lukijan perusteisiin asti. Jos ne haluaa ymmärtää, ei kannata harppoa kirjan alkupuolen lukuja ilman fysiikasta ja ilmakehän kemiasta.

Vaikka teksti soljuu ymmärrettävästi ja grafiikat ovat havainnollisia, järkäle on ennemminkin sääfriikin oppi- ja käsikirja kuin talviloman asiaviihdettä.

MARKO HAMILO

URSA 2008
497 s
9789525329612

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.