Kotimetsässä lämpenee

Ilmastonmuutoksen hahmottaa vasta, kun sen seurauksista kerrotaan konkreettisesti ja tuttujen eläinten ja kasvien näkökulmasta.

Näin uskoo biologi Arto Marjakangas ja listaa aika liudan muutoksen merkkejä Suomen luonnosta. Muuttolintujen kotiinpaluu on aikaistunut, ja metsäkanat aloittavat pesimäpuuhansa liian varhain. Karhun talviuni pätkii, ja kyykin on kylmissään. Mustikan kaltaiset varpukasvit taantuvat, mutta koivulle koittavat hyvät ajat. Huhtikuun pikkukesistä nautitaan jo meilläkin, sen sijaan syksyihin on luvassa lisää sateita ja tulvia. Kattohaikarasta tulee uusi pihalintu,
perhosbuumiakin odotellaan. Ikävästi runsastuvat verenimijät, kuten hyttyset, puutiaiset ja hirvikärpäset.

Riistantutkijana työskennellyt Marjakangas on parhaimmillaan kuvatessaan pohjoisten havumetsien lajien teeren ja metsäjäniksen kurimusta: lumettomina tai vähälumisina talvina ne jäävät vaille suojaa.

Jussin tilanne on karuin. Valkea jänis mustaa maata vasten on yhä tavallisempi näky. Saalistajat kiittävät.

Jukka Ruukki

Mediapinta 2011
146 s
978-952-235-351-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.