2000-luvun poliittinen islam

Kuka sanoo, ettei Muhammedia saa kuvata? Miten rakentuu al-Qaidan ideologinen valta? Missä piileskelevät islamiin kohdistuva ironia ja emansipoituneet kuluttajamuslimit? Näitä kysymyksiä valotetaan politiikantutkija Aini Linjakummun teoksessa, jossa islamia ei tarkastella uskonnollisesta näkökulmasta vaan poliittisena liikkeenä.

Linjakummun analyysissä islamilainen maailma näyttäytyy verkostona, jossa ei ole yhtä puhdasta tai aitoa islamia. Näkökulma auttaa ymmärtämään islamilaisuuden monia ilmentymiä ja hälventää vastakkainasetteluja islamin ja ei-islamin välillä.

Al-Qaidan ja kuvakiistan taustoittamisen lisäksi kirjassa kartoitetaan internetissä kuuluvia vaihtoehtoisia ääniä. Erilaiset populaarikulttuurin muodot kukoistavat myös muslimiblogeissa, joissa keskustellaan seksuaalisuudesta ja naisten asemasta sekä veistellään vitsejä niin uskonnollisista jäykkiksistä kuin muslimimaiden konservatiivisesta tapakulttuuristakin.

TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaario-ohjaaja.

Vastapaino 2009
213 s
9789517682503

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.