Ympäristönsuojelun keskeinen ongelma on, pitäisikö pohtia lisää vai kannattaisiko toimia ennen kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu. Peruuttamattomia muutoksia kutsutaan kynnysarvoiksi, ja niihin nojaten tehdään ympäristöpolitiikkaa

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jari Lyytimäki käsittelee kirjassaan kynnysarvoihin liittyviä ongelmia monipuolisesti. Esimerkiksi lämpötila on siinä mielessä hyvä ilmastonmuutoksen mittari, että se on selkeästi ilmaistavissa ja siihen sisältyy monia ilmaston piirteitä. Toisaalta maapallon keskilämpötilaa on vaikea mitata, eikä se kerro paljonkaan eri paikkojen välisistä suurista eroista tai muutoksen nopeudesta.

Kirjassa huomioidaan sekä tieteellinen tutkimus että yhteiskunnallisen toiminnan vaatimukset. Onnistuneen näkökulman lisäksi kirja miellyttää inspiroivan taittonsa – kuvien ja tietolaatikoiden – ansiosta.

TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaario-ohjaaja.

Gaudeamus 2009
269 s
9789524951227

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.