Tasaveroisesti eläimistä

Ihmisillä on eläimiin kaksijakoinen suhde. Yhtäältä lemmikkiä pidetään perheenjäsenenä ja kutsutaan häneksi. Toisaalta tuotantoeläimiä kohdellaan kuin elottomia esineitä. Vaikka eläinfilosofiaan johdattelijat ovat filosofiseen tapaan eri mieltä monista asioista, he kaikki haluavat osoittaa, että eläimiä kuuluu pitää tasavertaisina ihmisten kanssa.

Peter Singer vetoaa eläinten intresseihin ja kykyyn tuntea ihmisen lailla iloa ja tuskaa. Tom Reaganin mielestä eläimillä on itseisarvo ja oikeuksia eikä niitä siksi saa typistää välineiksi.

Jacques Derrida tunsi häpeää, kun häntä salaa kylpyhuoneeseen seurannut kissa näki hänet alasti. Eläin ei ole ilmeetön lajinsa edustaja, vaan yksilö, jolla on persoonalliset kasvot ja katse.

Kirjan koskettavin kohtaaminen tapahtuu kaukana laboratorioista – Afrikassa, jossa Barbara Smuts pääsee empa-tiaa ja intuitiota käyttäen simpanssilauman jäseneksi ja luo jokaiseen yksilöön persoonallisen suhteen.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Gaudeamus 2013
320 s
978-952-495-282

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.