Esko Valtaoja

Oi ihana kaikkeus!

”Tämä kirja on minun yritykseni tiivistää kaikki olennainen maailmasta ja ihmisestä, aineesta ja hengestä, pariinsataan sivuun”, määrittelee Esko Valtaoja. Yritys onnistuu komeasti.

Astrofyysikon suvereenisuudella kirjoittaja niputtaa ensin luonnon perusvoimat ja synnyttää ajan ja avaruuden. Sitten planeetalle puhkeaa elämä, ja vihdoin älykin. Kun päästään ihmiseen ja hänen kulttuuriinsa, teksti saa siivet.

Maailmanhistoriasta voit unohtaa nippelit, Valtaoja tähdentää, mutta neljä on tärkeää: Homo sapiensin synty Afrikassa, levittäytyminen koko maailmaan, maanviljelyn aloittaminen ja tiede.

Ihmiskunnan historia todistaa, että henkinen kasvu on mahdollista. Kyky luoda, tarve tuntea ja halu tietää – ne ovat hienointa ihmisessä. Taide tekee elämästä elämisen arvoista, tiede taas on välttämätöntä.

Kirja saa lukijansa iloitsemaan maailmasta. Ulkoasultaan somana se sopii myös lahjaksi. Kaikille.

Tuula Koukku

Ursa 2012
222 s
9789525985054

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.