Jos tietäisit maailmanlopun tulevan vuoden sisällä, luuletko, että pohtisit ilmastonmuutoksen hidastamista, vai olisitko ehkä vähemmän tarkka tekojesi vaikutuksista?

Kaiken maailman loput kertoo lopunajan visioista, jotka ulottuvat raamatullisista katastrofeista tieteellisiin todennäköisyyksiin. Tavanomaisten asteroidi- ja väestönkasvuskenaarioiden ohella kirja esittelee myös yllättäviä loppuja: jos hämähäkit katoaisivat maapallolta, ei kasvinsyöjähyönteisiä pidättelisi mikään ja kaikki olisi ohi parissa viikossa. Lopun mahdollisuuksia on monia, ja ne pistävät miettimään, mikä niistä tulisi ottaa vakavasti ja mikä antaa turvallisuuden tunteen, kun loppua mainostetaan.

Kirjan opetus on, että maailmanloppu on vallan ja pelottelun keino. Se saa ihmiset toistamaan lammasmaisesti mantroja ja ostamaan tuotteita, unohtamaan aidosti vakavat kysymykset ja elämään kuin viimeistä päivää.

TUUKKA PERHONNIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri

Tammi 2007
243 s
9789513140397

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.