Outouksia aarnihaudasta Äiti Shiptoniin

Miten numeromystiikka toimii, mitä Abraxas tai Agartha oikein ovat, mitä natsit tekivät Antarktiksella? Vastaukset löytyvät Kaiken Oudon Ensyklopediasta. Siinä esitellään historiallisia tapahtumia ja liikkeitä, uskomuksia, kaupunkitaruja ja tieteellisiä huijauksia, jotka asettuvat useimpien pääkopassa sinne X-arkiston suunnalle. Luullakseni.


Tietokirjoittaja ja tiedetoimittaja Jani Kaaron kokoama käsikirja on mainiota luettavaa yhtälailla kummitusjuttujen ystäville, oudoista historiallisista henkilöistä ja väitteistä pitäville kuin henkimaailmasta ja okkultismista kiinnostuneillekin. Graalin maljan, kuuhuijauksen ja Beatles-salaliiton lomasta löytyy myös Suomen kuuluisin poltergeist-ilmiö, joka tapahtui Mäkkylässä 1940-luvulla.


Osa kirjan tapauksista saa järkevän selityksen, osa jää avoimiksi. Outoutta vaikuttaakin olevan kahta lajia: mielikuvituksellisten huijausten lisäksi outoja ovat enemmistölle vieraat asiat.


Tarinoille kadonneista mantereista ja muinaisista avaruusolennoista ei oikein ole sijaa arjessa, mutta kirjana ne ovat sitä kiehtovampia, mitä oudommilta ne tuntuvat.


TUUKKA PERHONIEMI


Kirjoittaja on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaario-ohjaaja.

BTJ Kustannus 2009
180 s
9789516927315

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.