Kun vesi ja jää ovat värittömiä, miksi hanki hohtaa valkoisena? Koska lumi koostuu lukemattomista jääkiteistä, jotka heijastavat kaikki näkyvän valon aallonpituudet kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Tämä sekoitus tuottaa valkoisen.
Elämä alkoi vedessä, kulttuuri syntyi jokilaaksoissa. Vesi muovaa Maata, tasaa vuodenaikoja, antaa ruokaa ja energiaa. Vesi on mukana häkellyttävän monessa. Jopa talviurheilu juontuu vesimolekyylien ominaisuuksiin – liukkaus kun syntyy siitä, että vesi on jäätä tiheämpää.

Kirjassa on 99 näkökulmaa veteen, ja tekstisivuja elävöittävät hienot valokuvat. Asialla on kolme oululaisprofessoria: kaksi kemistiä ja yksi eläinfysiologi.

Tietävää kolmikkoa täydentää palkittu luontokuvaaja. Pieni satsaus editointiin ja oikolukuun olisi parantanut komeaa opusta.

Tuula Koukku, eläkkeellä oleva päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2015

Kaiken takana onkin vesi. Jouni Pursiainen, Lauri Lajunen, Esa Hohtola ja Jari Peltomäki, Docendo 2014. 229 s., 37 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.