Galakseista kyborgeihin

200 vuotta sitten syntyneen Charles Darwinin luonnonvalinnan teoria mullisti käsityksemme elämästä. Elollisen luonnon lisäksi hidasta muutosta, jota voidaan myös kutsua evoluutioksi, tapahtuu niin galakseissa
kuin ihmisen kielissä ja talousjärjestelmissä. Evoluution kautta voi yrittää kurkistaa myös tulevaisuuteen: ilmastonmuutoksen seurauksiin sekä keinoelämän ja kyborgien maailmaan.


Tämän vuoden Tieteen päivillä eturivin tutkijat kertoivat aloistaan evoluution näkökulmasta. Esityksistä toimitetun esseekokoelman kirjoittajia ovat muun muassa professorit Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto, Hanna Kokko, Kari Enqvist ja Riitta Hari.


Kirjan ensimmäinen osa selvittää napakasti, miten evoluutio toimii ja miten ei. Se kuvaa historiaamme alkuräjähdyksestä tähän päivään, elottomasta elolliseen ja bakteerista ihmiseen.


Toinen osa pureutuu kulttuurievoluutioon, muun muassa uskonnon ja kielten kehitykseen.


Kirjan kiinnostavin anti ovat viimeisen osan hahmotelmat tulevaisuudesta. Aivomme, kulttuurimme ja ympäristömme muuttuvat vääjäämättä, ja vaikka voimme vain arvailla kehityksen suuntaa, evoluutio jatkuu niin kauan kuin on elämää.


TIINA HUTTU

Gaudeamus 2009
259 s
9789524950985

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.