Hämeen-Anttila, Katajala, Sihvola ja Hetemäki

Kosmos on kriisissä

Nykymaailma on alituisessa muutoksessa, ja kriisejä syntyy toisensa perään. Tämä ei ole mikään poikkeustilanne maailmankaikkeuden kannalta – sillä kaikki syntyy kriisistä.

Tätä mieltä ovat samannimisessä kirjassa huippututkijat, jotka tarkastelevat kriisejä niin kosmologiassa ja evoluutiossa kuin yhteiskunnassa ja taloudessakin.

Fysiikka on astunut ulos newtonilaisesta staattisesta kosmisesta kellokoneistosta ja näkee edessään alkuräjähdyksestä syntyneen dynaamisen kaikkeuden.

Evoluutioteorian mukaan lajit syntyvät toisistaan, kun vanhoja häviää ja uusia tulee tilalle. Myös fyysiset kivut ja säryt edistävät elämää. Ilman niitä ihminen ei huomaisi, että kehossa on jokin vialla, ja kulkisi kohti tuhoaan.

Kriisit ovat niin kosmologisella kuin inhimilliselläkin tasolla toivottavia ilmiöitä, koska ne pitävät maailman liikkeessä ja synnyttävät uusia ja erilaisia asioita.

Kaikki syntyy kriisistä on tämän vuoden Tieteen päivien julkaisu.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Gaudeamus 2013
334 s
9789524952866

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.