Emma Kari ja Kukka Ranta

Kalat sukupuuton partaalla

Kalavaleita on monia, mutta suurin niistä on se, että kaloilla menee hyvin. Niillä menee huonommin kuin muilla eläimillä, ja melkein kaikkia kalalajeja uhkaa sukupuutto. Kaloja yksinkertaisesti pyydystetään nopeammin kuin ne ehtivät lisääntyä.

Tätä merenviljaa pyydetään isoilla koneilla. Esimerkiksi Senegalissa troolari vetää ylös päivässä yli 200 tonnia kalaa, mikä vastaa 9 000 senegalilaisen vuosittaista kulutusta. Mukana tullut sivusaalis heitetään laidan yli merenpohjaan mätänemään ja tuhoa tuottamaan.

Yksi syy on se, että kaloja pidetään jonkinlaisina alieläiminä, koska ne ovat hiljaisia ja muutenkin kauempana ihmisestä kuin monet muut eläimet.

Vaikka sanonta kuuluu ”kylmä kuin kala”, kalatkin tuntevat ja kommunikoivat omalla tavallaan. Niin tuntevat myös ne lukuisat kehitysmaiden kalastajat, jotka tehokalastus on ajanut työttömyyskortistoon.

Viime vuosina kalastusta onkin alettu rajoittaa. Mutta paljon on vielä tekemättä. Kirja tarjoaa tästä tietoa tiiviissä ja sujuvassa muodossa.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Into 2012
112 s
978-952-264-177-9

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.