Jaakko Hämeen-Anttila ja Inka Nokso-Koivisto

Islamilaisen tieteen lahjat

Erään olettamuksen mukaan islamin Länsi-Euroopan-valloitus 700-luvulla loppui kiinnostuksen puutteeseen: Ranska oli tuppukylä, joka ei pärjännyt etelän ja idän nouseville kulttuurikeskuksille.

Kalifien kirjastossa tukee väitettä, sillä sen kuvailema keskiajan islamilainen maailma vaikuttaa tieteen ja tutkimuksen ”huippuyksiköltä”. Kirjoittajien asiantuntemus on kotimaisessa ympäristössä vastaansanomaton. Eniten painoa kirjassa saavat matematiikka ja luonnontieteet,
alueet, joissa islamilainen vaikutus myöhempään kehitykseen on ollut ratkaiseva. Humanistiset tieteet jäävät vähemmälle huomiolle, ja historian osuus vaikuttaa keskeneräiseltä.

Kirja houkuttaa miettimään yhtenäistä Välimeren maailmaa, johon kuuluvat niin kreikkalaiset, välittävät ja uutta luovat arabit kuin vastaanottavat ja ohi kiilaavat länsieurooppalaisetkin.

Veli-Matti Huhta

Avain 2011
230 s
978-951-692-867-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.