Suomi kulki taannoin mobiilivallankumouksen eturintamassa.

Ostin Nokian N97-puhelimen kesäkuussa 2010. Olin kaksi viikkoa myöhemmin varma siitä, että Nokia joutuu pian vaihtamaan johtonsa, strategiansa ja älypuhelimien käyttöjärjestelmänsä.

Kun siihen asti jokainen uusi Nokian kommunikaattori oli ylittänyt odotukseni, kosketusnäytön ja aiempaa vaatimattomamman näppäimistön yhdistänyt N97 oli täydellinen pettymys kaikilla osa-alueilla. Sitä en arvannut, ettei uusikaan johto ja strategia enää auttaisi Nokiaa takaisin markkinajohtajaksi.

Niko Kettusen ja Timo Paukun kirjoittamaa kännykän historiaa on kenen tahansa helppo peilata omiin kokemuksiinsa. Jälkikäteen on mahdollista nähdä, millainen rooli omalla vanhalla puhelimella oli aikanaan suuryhtiöiden kamppailussa mobiilimaailman herruudesta.

Ehkä kaikkien aikojen merkittävimmät kännykkämallit olivat Nokian 2010 ja 2110. Niiden ansiosta tekstareista tuli hitti vuonna 1994. Kännykkä ei ollut enää vain puhumista varten. Sen jälkeen tulivat matopeli, kamera, internet, paikannus ja lukemattomat muut sovellukset.

Suomalaiset olivat 1990-luvulla edelläkävijöitä. Pääministeri Harri Holkeri soitti ensimmäisen  virallisen gsm-puhelun 1. heinäkuuta 1991.

Suomi kulki taannoin mobiilivallankumouksen eturintamassa.

Vuosikymmenen lopussa yhdysvaltalaiset toimittajat kävivät Helsingissä ihmettelemässä nuorisoa, joka tekstaili Esplanadin puistossa. Yhdysvallat oli siihen aikaan vielä jumissa ensimmäisen sukupolven matkapuhelimissa, joilla ei voinut tekstata, eikä kuuluvuuskaan ollut samalla tavalla maanlaajuinen kuin meillä.

Kettunen ja Paukku aloittavat kännykän historian autoradiopuhelimista eli eräänlaisesta 0G:stä. Suomen arp-järjestelmässä oli jo 1980-luvun alussa yli 30 000 käyttäjää. Yleiseen puhelinverkkoon soitettiin sentraalisantran kautta, eikä puhelin autoa ajaessa kyennyt lennossa vaihtamaan yhden maston kuuluvuusalueelta toiselle. Kuuluvuus kuitenkin kattoi Lapin erämaat ja ulkosaariston jopa paremmin kuin nykyinen verkko.

Kirja osoittaa, että Suomen nousu hetkeksi maailman huipulle yhdellä kuumimmista teknologia­teollisuuden aloista ei syntynyt onnenkantamoisena. Taustalla vaikutti vuosikausien insinöörityö, mutta osansa oli myös sääntely-ympäristöllä. Meillä pohjoismaissa oli yhteinen nmt-standardi, ja gsm-operaattoreiden välillä vallitsi alusta alkaen vapaa kilpailu. Yhdysvallat tuli tässä jälkijunassa.

Tulevaisuutta Kettunen ja Paukku eivät harmi kyllä juuri arvuuttele. Yhden näköpiirissä olevan uutuuden he mainitsevat: näytöistä tulee taipuisia. Yhä uusien ominaisuuksien integroiminen yhteen laitteeseen lienee tullut jo tiensä päähän – eräässä mielessä kännykän historia on saavuttanut päätepisteensä. Jonkinlainen pieni radioyhteyksillä varustettu tietokone pysynee

Tulevaisuudessakin taskussa, mutta sitä ehkä käytetään yhä useam­min jollakin puettavalla käyttöliittymällä, esimerkiksi älyrannekellolla tai -silmälaseilla.

Marko Hamilo  on vapaa tiedetoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2015

Kännykkä. Lyhyt historia. Niko Kettunen ja Timo Paukku, SKS 2014. 240 s., 34 €.