Jukka Reivinen ja Leena Vähäkylä

Kun terveystietoa on liikaa

Niukkuus on nykyään tuntematon sana. Elämää helpottavia koneita, terveyttä edistäviä ravintoaineita ja tietoa terveellisistä elämäntavoista löytyy joka lähtöön.

Tämä onkin yksi ongelmista, joita alan asiantuntijoiden nelivuotinen tutkimushanke tunnisti. Esimerkiksi ristiriitaista tietoa ravintoasioista löytyy liikaa, eivätkä monet osaa tulkita tietoja ja erottaa jyviä akanoista. Tutkimushankkeen pohjalta laaditussa kirjassa annetaan ohjeita tähän.

Kirjassa myös käydään läpi niin diabetes ja dementia kuin liikuntaelinten sairaudet ja elämäntapojen uudelleen arvioiminen.

Ennaltaehkäisy on a ja o, se säästää sekä ihmisiä että rahaa. Nuorten syrjäytyminen periytyy sosiaalisesti, ja stressi siirtyy jo sikiöön. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille pitäisi alkaa kutoa turvaverkkoa hyvissä ajoin, ennen kuin he ajautuvat huonoille teille.

Moni terveysongelmien kanssa kamppaileva yrittää luopua tupakasta, alkoholista ja rasvaisesta ruoasta mutta hyvän yrityksen jälkeen lankeaa houkutuksiin. Luopumisen pitäisi tapahtua kuin huomaamatta, vaiheittain.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Gaudeamus 2013
179 s
978-952-495-261

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.